Pääkaupunkiseudun aikuissosiaalityön päivässä dialogi oli kuningas

Ensimmäistä kertaa 21.5. vietetyssä päivässä punaisena lankana oli dialogisuus, jonka esityksissä ja keskusteluissa todettiin olevan vaikuttavin ja tehokkain tapa tehdä sosiaalityötä. Vantaalla ollaan vauhdilla menossa kohti tätä suuntaa byrokratiaa vähentämällä ja kohtaamista lisäämällä.

Espoon Nuorten Kipinä -kehittämisryhmän (yläkuvat) viestinä oli mm. se, että he haluaisivat asioida aina saman työntekijän kanssa.

Päivän parasta antia olivat rento ja energinen ilmapiiri, aktiiviset osallistujat ja lukuisat kokemusasiantuntijat, joiden kommenttien avulla pysyimme tiukasti kiinni arjen kysymyksissä.

Nuorten kokemuselokuva aikuissosiaalityöstä avasi pelin

Päivä alkoi Espoon Nuorten Kipinä -kehittämisryhmän ajatuksia herättävällä kokemuselokuvalla, jossa he toivat esiin sekä hyviä että huonoja kokemuksiaan aikuissosiaalityöstä. Näimme ja kuulimme konkreettisia esimerkkejä mm. siitä, miten akuuttia apua hakemaan tullut nuori ohjataan odottamaan tuntikausiksi ja miten nuoren tuomat paperit saavat enemmän huomiota kuin nuori itse. Karkein esimerkki oli se, että eräältä nuorelta oli tapaamisessa otettu kädestä tiliote ennen kuin hän oli ehtinyt edes esittäytyä.

Elokuvaa seuranneessa keskustelussa elokuvan herättämiä ajatuksia jakoivat nuoret itse, työntekijät ja kuntien johto.

Enemmän tanssia kuin taistelua

Työntekijöitä edustivat sosiaalityöntekijä Pauliina Pitkäjärvi Espoosta, sosiaalityötekijä Maria Balk Helsingistä ja johtava sosiaalityöntekijä Jarl Spoof Vantaalta.

Työntekijät totesivat, että elokuvassa esitetyt tilanteet tuntuivat vaarallisen tutuilta ja kertoivat toiveestaan päästä kohtaamaan asiakkaita enemmän, tekemään sitä sosiaalityötä mihin heidät on koulutettu.

- Toivoisin sosiaalityön olevan enemmän tanssia kuin taistelua, kiteytti Maria Balk Helsingin aikuissosiaalityöstä.

Esteinä nähtiin muun muassa jäykät tilaratkaisut pleksilaseineen, sosiaalityön johtaminen ja politiikka, joihin työntekijät eivät voi itse vaikuttaa. Mutta toisaalta pohdittiin myös, että työntekijät ovat itse vastuussa vuorovaikutuksesta asiakkaiden kanssa.

Keskustelijoita, keskustelua luotsannut yliopistonlehtori Aino Kääriäinen (alhaalla oikealla) ja luennon pitänyt tohtori Kaarina Mönkkönen (ylhäällä oikealla).

Vantaalla tulossa radikaaleja muutoksia

Kuntajohdon näkökulmaa asiaan toivat apulaiskaupunginjohtaja Jukka T Salminen Vantaalta, sosiaalisen ja taloudellisen tuen päällikkö Heidi Hållman Helsingistä, vs sosiaalipalvelupäällikkö Jaana Myhrberg Kauniaisista ja aikuisten sosiaalipalvelujen päällikkö Marja Dahl Espoosta.

- Sosiaalityön tekemisen tapa ja rakenteet on pakko muuttaa ja työntekijöiden ammattitaito saada esille, sillä kiristyvässä taloustilanteessa resurssit eivät tule jatkossakaan lisääntymään, sanoi Jukka T Salminen.

- Vantaalla vähennetään byrokratiaa, lisätään kohtaamista ja rakenteita muutetaan kentältä käsin, hän jatkoi.

Käytännön esimerkkejä tähän ovat mm. uudenlainen yhteistyö Kelan kanssa, toimeentulotuen sähköistäminen ja mahdollisesti jopa toimeentulotuen liitekäytännöstä luopuminen.

Keskustelussa todettiin, että työpaineiden ja tilojen ei kuitenkaan ainakaan täysin pitäisi johtaa siihen, että asiakkaita ei kohdata. Ammatillisuuteen liittyy se, että näiden ei pitäisi näkyä asiakkaalle asti, mutta jos intohimo työhön sammuu byrokratian takia, niin asiakkaat eivät saa enää parasta mahdollista palvelua.

Konkreettisina ratkaisukeinoina pohdittiin esimerkiksi asiakkaan ensimmäisen kohtaamisen parantamista niin, että ihminen tuntisi tulevansa kohdatuksi jo ala-aulassa ja hän saisi vastauksia akuutteihin kysymyksiin.

Yleisökommenteissa peräänkuulutettiin sitä, että asiakkaissa on tulevaisuuden potentiaali, jolla voidaan ratkaista palvelujärjestelmän ongelmia. Toivottiin myös sitä, että pääkaupunkiseudun kunnat yhdistäisivät voimiaan ja oppisivat toisiltaan, sillä kellään ei ole varaa hukata resursseja. Johdolta toivottiin tukea, henkistä sparrausta ja kunnioitusta työntekijöille.

Vuorovaikutus muutakin kuin myötäilyä

Päivän luento-osuudessa tohtori Kaarina Mönkkönen painotti mm. sitä, että vuorovaikutus työntekijöiden ja asiakkaiden välillä tuottaa enemmän hyvää kuin mitä heidän perinteiset roolinsa tuottaisivat. Pidemmässä asiakasprosessissa luottamuksen kasvaessa tämä korostuu, silloin voidaan myös rakentavasti haastaa vastapuolen näkemyksiä ja tätä kautta löytää uusia tapoja toimia. Vuorovaikutus ei ole vain pelkkää myötäilyä, vaan myös vastuksen tarjoamista, Mönkkönen painotti.

Dialogisuus- hyvä sana mutta vaativa laji Kaarina Mönkkönen (1.9 MB)

Työpajoissa käytännön esimerkkejä dialogista

Lounaan jälkeen vuorossa olivat työpajat, joiden aiheet vaihtelivat ratkaisukeskeisestä dialogista, kokeilukulttuurista ja erilaisista kokemusasiantuntijaryhmistä aina valokuvatyöskentelyyn ja sähköiseen asiointiin.

Työpajojen materiaaleja päivitetään verkkosivuillemme.

Tässä tunnelmia työpajoista...

Yhdessä aikuissosiaalityötä -verkkosivut jatkavat dialogia

Päivän lopulla julkaistiin Yhdessä aikuissosiaalityötä -verkkosivut, joille on koottu pääkaupunkiseudulla tehtävää dialogista kehittämistä, opetusta ja tutkimusta. Sivut löytyvät osoitteesta www.aikuissosiaalityo.fi

Päivien osallistujia kannustettiin mukaan hyödyntämään sivustoa ja myös jakamaan siellä omaa osaamistaan ja ajatteluaan. Näin päästään jatkamaan päivän aikana syntynyttä hyvää fiilistä dialogisuuden ympärillä.

Päivän järjestäjät

Ensimmäistä kertaa järjestettyjen päivien ideoinnista ja toteutuksesta vastasi pääkaupunkiseudun aikuissosiaalityön verkosto. Verkostoon kuuluu edustajia pääkaupunkiseudun kunnista, Helsingin yliopistolta ja ammattikorkeakouluista.

Päivän fiilikset kiteytyivät erään osallistujan spontaaniin kommenttiin: Tätä täytyy saada lisää!

Järjestäjien puolesta kiitämme kaikkia osallistujia!

Lisätietoja

Lehtori
Ossi Salin
Laurea-ammattikorkeakoulu
046 856 7554
ossi.salin(at)laurea.fi

Johtava tutkijasosiaalityöntekijä
Laura Yliruka
Soccan Heikki Waris -instituutti
040 336 1002
laura.yliruka(at)hel.fi

Palaa otsikoihin