Puheenvuoroja ja muuta ajankohtaista

3.2.2015

Yhteisöllisyys kunniaan valtakunnallisilla aikuissosiaalityön päivillä

Yli 400 osallistujaa kokoontui Helsinkiin 22.-23.1. valtakunnallisille aikuissosiaalityön päiville. Päivien kantavana teemana oli yhteisöllisyys ja sen vahvistumisen kautta vahvistuva sosiaalialan työ.

Oulunkylän-seurahuone-band
Päivät aloitti rouheasti Oulunkylän seurahuone band eli Oulunkylän asukastalon oma bändi. Asukastalot ovat malliesimerkki hyvästä aluesosiaalityöstä.



Avauspuheenvuorossaan sosiaalityön käytäntötutkimuksen professori Mirja Satka totesi meidän olevan siirtymässä individualismin ajasta kohti uudenlaisen kollektivismin aikaa. Kollektivismin ajassa yhteisöt ottavat takaisin sosiaalista vastuuta, joka hyvinvointivaltiota rakentaessa yksissä tuumin siirrettiin julkiselle vallalle.

Selvitäkseen tulevista haasteista julkisen sektorin on tehtävä yhä enemmän ja tiiviimpää yhteistyötä yhteisöjen ja järjestöjen kanssa. Tämä ei kuitenkaan voi tarkoittaa sitä, että julkinen sektori vetäytyy vastuusta ja jättää sen pääosin kolmannen sektorin harteille. 

Ammattilaisten ja palveluiden käyttäjien yhteinen unelma yhteisöllisyydestä

Yhteisöllisyys näkyi paitsi päivien alustuksissa myös ammattilaisilta ja palvelujen käyttäjiltä etukäteen pyydetyissä unelmissa hyvästä aikuissosiaalityöstä.



Tulostusversio Unelma aikuissosiaalityöstä

Unelmat toimitetaan päivien jälkeen valtakunnan ja kuntien päättäjille.

Sosiaalipalveluiden tuotettava merkityksellisyyden kokemuksia

Sosiaalipalveluiden tärkeimpänä tehtävänä on saada kansalaiset ja palvelujen käyttäjät tuntemaan itsensä tärkeiksi ja merkityksellisiksi; vain tämän avulla on mahdollista luoda vaikuttavia palveluja ja saada aikaan muutosta ihmisten elämään.

Konkreettisia esimerkkejä tästä esitti lontoolaisen Rushey Green aikapankin kehittämispäällikkö Philippe Granger.

- Monet aikapankkimme jäsenistä ovat saaneet kokonaan uuden elämän huomatessaan, että iästään, vammoistaan tai työttömyydestään huolimatta heillä on tarjota jotain, mitä muut ihmiset tarvitsevat ja arvostavat.

Järjestelmätasolla yhteisöllisyys tulee huomioida palvelujen kehittämisessä ja palvelujen suuntaamisessa.

- Tulevaisuudessa palveluja ei ole taloudellisista syistäkään mahdollista tarjota kaikille ihmisille erikseen, vaan on tarjottava palveluita erilaisille porukoille ja suunniteltava niitä yhdessä heidän kanssaan luottamukseen perustuvassa prosessissa”, painotti Helsingin kaupungin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio.

Yhteisösosiaalityötä ei saa sössiä

Hanna-Elo-Elina-Palola-Kati-Närhi
Hanna Elo (oik), Elina Palola ja Kati Närhi toivat keskusteluun käytännön työntekijän, STM:n virkamiehen ja tutkijan näkökulmat.



Sosiaalityössä yhteisöllisen muutostyön perinne pohjautuu kansalaisliikkeisiin ja setlementtiliikkeeseen, jossa katsottiin että ongelmat eivät johdu niinkään yksilöstä vaan olosuhteista. Oli tärkeää tarjota ihmisille ja yhteisöille mahdollisuus osallistua keskusteluun ja toimintaan, kertoi yhteisösosiaalityön professori Kati Närhi.

Närhi kehotti kuulijoita kyseenalaistamaan tällä hetkellä vallalla olevan yksilökeskeisen korjaavan työskentelymallin seuraavasti:

- Ei sössitä kansalaisten osallisuuden ja yhteisöllisyyden mahdollisuuksia ja potentiaalia palvelujärjestelmäkeskeisen tehokkuuden vaatimuksilla!

Tärkeä osa yhteisösosiaalityötä ovat muun muassa alueellinen työskentely, tiedon tuottaminen eri alueista ja se, että sosiaalityössä ryhdytään toimimaan asiakkaiden kanssa pelkän keskustelun sijasta.

Haasteitakin toki löytyy. Esimerkiksi lakisääteinen, kontrolloiva virkamiesrooli ja muutokseen tähtäävän kumppanin rooli voivat olla ristiriidassa keskenään. Yhteisöllinen ammatillisus ei saisi olla riippuvainen pelkästään yksittäisten työntekijöiden työtavoista, vaan sen pitäisi olla organisaatioissa tunnustettu ja vallalla oleva työorientaatio.

Konkreettisia esimerkkejä käytännöstä

Ilahduttavia käytännön esimerkkejä kertoi johtava sosiaalityöntekijä Hanna Elo Espoon kaupungilta. Espoossa tehtiin esimerkiksi pienimuotoisia ryhmämuotoisen sosiaalityön kokeiluja, joiden pohjalta syntyi nyt jo vakiintunut toimintamuoto eli Espoon Kipinä. Kipinässä toteutuu Elon unelma sosiaalityön uudesta arjesta: siihen sisältyy asiakkaiden osallisuutta, vaikuttamista ja oman työn kehittämistä osana arjen perustyötä.

Käytäntö oli hienosti esillä myös ensimmäisenä päivänä järjestetyissä 14 Yöpajassa, joissa osallistujat pääsivät tutustumaan paikan päällä turvaverkkoja paikkaaviin ja yhteistöllisyyttä lisääviin toimintamuotoihin.

Tutustu tarkemmin Yöpajojen ohjelmaan
 
Pääkaupunkiseudun yhteisöllisiin työtapoihin voi tutustua myös Yhdessä aikuissosiaalityötä verkkosivustolla

Yhteisöllisyys näkyy myös uudessa sosiaalihuoltolaissa

Uusi sosiaalihuoltolaki tuo vahvistusta yhteisöllisyydelle esimerkiksi rakenteellista sosiaalityötä koskevissa pykälissä. Myös asiakkaiden tarpeet ja toiveet tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon palvelujen kehittämisessä. Uutta lainsäädäntöä meille valotti STM:n neuvotteleva virkamies Elina Palola.

Aikuissosiaalityön-päivien yleisöä

Jokaisella oikeus ja velvollisuus rakentaa yhteiskuntaa

Päivät päätti tulevaisuudentutkija Olli Hietanen pohtimalla teknologian kehityksen vaikutuksia hyvinvointivaltiolle ja ihmisille. Hänen loppupäätelmänsä oli, että hyvinvointivaltio kestää ainoastaan, jos saamme jokaisen kansalaisen kyvyt ja yksilöllisen osaamisen esiin. Näin jokaiselle tulee oikeus ja myös velvollisuus rakentaa yhteistä tulevaisuutta ja hyödyntää yhteiskuntaa.

- Jokaisen ihmisen sisällä on kukka, jossa juuri hän on kauneimmillaan. Ei verrattuna muihin vaan omana itsenään. Varhaiskasvatuksen, koulujärjestelmän ja työelämän on saatava nämä kukat esiin, painotti Hietanen.

Loppupuheenvuorossa palattiin kauniisti päivien alkuun eli ihmisten merkityksellisyyden kokemukseen. Tämä ja yhteys muihin ihmisiin ovat yhteisöllisyyden ydintehtäviä.

Päivien materiaalit

Päivien materiaalit löytyvät osoitteesta www.aikuissosiaalityo.fi/materiaalit

Kiitämme kaikkia järjestäjiä

Päivien järjestelyistä vastasi pääkaupunkiseudun aikuissosiaalityön verkosto, johon kuuluu edustajia Soccasta, ruotsinkielisestä sosiaalialan osaamiskeskus FSKC:stä, pääkaupunkiseudun kunnista, Helsingin yliopistosta ja pääkaupunkiseudun ammattikorkeakouluista. Tämän lisäksi Yöpajojen järjestelyissä oli mukana lukuisia  organisaatiota eri puolilta pääkaupunkiseutua.

Kiitämme lämpimästi kaikkia osallistujia ja järjestelyihin osallistuneita!

Vuoden päästä tavataan Vaasassa

Toivomme, että osallistujat poistuivat salista tyytyväisinä ja pää täynnä uusia ajatuksia näiltä viidensiltä aikuissosiaalityön päiviltä. Seuraavan kerran tapaamme valtakunnallisten aikuissosiaalityön päivien merkeissä Vaasassa tammikuussa 2016. Tulevat järjestäjät eli Vaasan kaupunki, Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius toivottivat meidät tervetulleiksi.

Toiveita seuraavien päivien teemoista voi lähettää osoitteeseen tuula.mulju(at)vaasa.fi

Lisätietoja

Laura Yliruka
Kehittämispäällikkö
Socca - Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus
040 336 1002
laura.yliruka(at)hus.fi


Palaa otsikoihin



tulosta
Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje
Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä