Sosiaalitoimistosta sosiaaliseksi toimistoksi! – Socca

Hyvän olon tila -hankkeen tuloksia esiteltiin Cafe Soccassa 29.11.

Mitä tapahtuu, kun sosiaalitoimiston aulat muutetaan sosiaalisiksi paikoiksi? Miten kokemus palvelusta muuttuu, kun työntekijöille ja palvelun käyttäjille luodaan uudenlainen kohtaamisen tila?

Projektipäällikkö Iikka Lovio ja tutkijasosiaalityöntekijä Heidi Muurinen esittelivät Hyvän olon tila -hankkeen loppuraporttia Sosiaalitoimisto 2.0.  Cafe Soccassa. Hyvän olon tila -hanke lähti sosiaalitoimistojen tilojen havainnoinnista. Sosiaalitoimiston työssä on keskeistä rakentaa luottamusta asiakkaan ja työntekijän välille. Kuitenkin jo sosiaalitoimiston lukossa oleva etuovi ilmaisee epäluottamusta.

Tarkoitus ei ollut tehdä sisustusopasta sosiaalitoimistoille vaan tarttua kysymykseen siitä, miten sosiaalitoimistot pitäisi suunnitella.

– Sosiaalitoimistot pitäisi suunnitella käyttäjälähtöisesti, Iikka Lovio kertoo hankkeen keskeisempiä ajatuksia. On tärkeää, että suunnittelussa mukana ovat asiakkaat ja sen tason työntekijät, jotka kohtaavat asiakkaita. 

 

Tulosta raportti tästä

Keskustelu jatkuu Facebookissa

Käy tykkäämässä ja jakamassa ajatuksiasi raportin Facebook-sivuilla osoitteessa www.facebook.com/sosiaalitoimisto2.0

Tapaaminen Nuoret kehittäjät  -lastensuojelun kokemusasiantuntijaryhmän kanssa oli olennainen hankkeen kannalta. Nuoret ohjeistivat tutkijaa: – Älä kysy, minkä värinen sohva tai seinä sosiaalitoimistossa pitäisi olla. Kysy, miltä meistä tuntuu mennä sinne.

Lyhyt hetki palvelun aikana saattaakin vaikuttaa koko kokemukseen palvelusta. Se, mitä tapahtuu ulko-oven ja sosiaalityöntekijän huoneen välillä, pitäisi ajatella uudelleen. Käynti sosiaalitoimistossa johtaa harvoin työntekijän huoneeseen. Merkittävässä asemassa asiointikokemuksen kannalta onkin sosiaalitoimiston aula ja kohtaamiset työntekijöiden kanssa aulassa.

Ensimmäiset mielikuvat sosiaalitoimistossa asioimisesta voivat tulla toisten palvelunkäyttäjien kertomuksista. Kokemukset, joita aula välittää, vaikuttavat siihen, millainen kuva käyttäjillä on palvelusta jo ennen kuin he itse tulevat asiakkaiksi.

Hyvän olon tila  -hankkeen suunnittelussa on ollut halu ymmärtää sekä työntekijöitä että palvelun käyttäjiä.

– Hankkeessa syntyi konkreettisten kokeilujen kautta visio sosiaalitoimistosta nykyistä sosiaalisempana paikkana, Iikka tiivistää.

Käyttäjälähtöinen suunnittelu vaatii suunnittelijalta enemmän työtä ja taitoa, mutta tuo nopeammin ja halvemmalla oikeita lopputuloksia. Suunnittelijan on tärkeää osata kysyä oikeita kysymyksiä. Sen sijaan, että hän kysyisi palvelun käyttäjältä, mikä olisi hyvä paikka palvelulle, hän kysyy, missä sinä liikut.

Tärkeää onkin luoda uusia tapoja työntekijöille ja käyttäjille kohdata, jotka helpottavat työntekijöitä asettumaan palvelun kohderyhmän asemaan. Tällaisten kohtaamisten kautta palvelu kehittyy ja yhteistyö helpottuu.

Ideoiden nopea kokeileminen on olennaista.- Yksikin kokeilu voi tuottaa paljon tietoa verrattuna lomake- tai haastattelututkimukseen, Heidi kertoo.

Monet suunnitelmassa olevat virheet voidaan huomata ja korjata yrityksen ja erehdyksen kautta. Yksikään suunnitelma ei selviä ensi kosketuksesta käyttäjien kanssa. Suunnitelmien varhaisemmasta kokeilusta olisi ollut hyötyä muun muassa Espoon sosiaalitoimen avokonttori -uudistusta tehdessä, Iikka kommentoi.

Cafe Soccassa käytiin antoisaa keskustelua, johon osallistui niin tutkijoita ja sosiaalityöntekijöitä kuin sosiaalitoimiston asiakkaita. Keskustelua käytiin muun muassa sähköiseen asiointiin siirtymisestä. Aulat nousevat keskiöön, kun sähköinen asiointi vaatii palvelun käyttäjien perehdyttämistä.

Pohjois-Haagan sosiaalitoimiston asiakastilasta Hopealasta on hyviä kokemuksia.  Asiakas kertoi, että on kokenut myönteisesti asiakkaiden läsnäolon ja vahtimestarin käytöksen. 

-Tämä osoittaa hyvin, kuinka tila ei ole vain seiniä vaan sitä, mitä ihmiset tekevät siellä”, Iikka kiteytti keskustelua.

Iikka Lovion ja Heidi Muurisen mukaan hankkeen taustalla on ajatus siitä, että aulojen muotoileminen vaikuttaisi sekä työntekijöiden että palvelun käyttäjien toimintaan. Kun muotoilemme tiloja, muokkaamme myös ihmisten toimintaa niissä.

Tutkimus tilojen merkityksestä ei pääty tähän raporttiin vaan jatkuu myös Heidi Muurisen väitöskirjatutkimuksessa.

Iikka Lovio
Projektipäällikkö
(09) 310 46851, 040 334 7974
iikka.lovio(at)hel.fi

Heidi Muurinen
Tutkijasosiaalityöntekijä
(09) 310 46883, 040 184 1437
heidi.muurinen(at)hel.fi

www.facebook.com/sosiaalitoimisto2.0

Palaa otsikoihin

Uutisia

Sosiaalitoimistosta sosiaaliseksi toimistoksi!

Tutustu raporttiin

Kysy miltä meistä tuntuu

Käyttäjäjälähtöistä suunnittelua 

Kokeileminen on olennaista

Keskustelua kohtaamisista sosiaalitoimistossa

Lisätietoja

Socca – Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus

In EnglishEtusivuUutisetBlogiTapahtumiaLausunnot ja kannanototUutisarkisto





+358 (0) 40 334 4623Kaikki yhteystiedotLähetä palautettaPoutapilvi web designP4 – julkaisujärjestelmäPL 442, 00029 HUS (Tukholmankatu 8 F)[email protected]Socca siirtyi osaksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Husia vuonna 2014. Luomme perustaa sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteiselle kehittämiselle esimerkiksi tiivistämällä yhteistyötä Husissa sijaitsevan perusterveydenhuollon yksikön kanssa.